Rotu: kiinanpalatsikoira
Syntymäaika:
Sulo 31.5.2008
Kalle 4.4.2009
Reviiri: Puistola, Helsinki
Sulon motto: "Taivaan sini, ruusun tuoksu, elämä on pitkä juoksu - ei kannata kiirehtiä"
Kallen motto: "Elän musiikilleni. Rock on!"
Tervetuloa Sulon ja Kallen sivuille!
SULO & KALLE
Uusimmat kirjoitukset
-
2.9.2010 18:08
Syysmasis
Lue lisää » -
31.8.2010 9:02
Ripuli
Lue lisää » -
28.8.2010 16:12
Rohkea rokan syö!
Lue lisää » -
26.8.2010 19:07
Kiireinen viikko
Lue lisää » -
22.8.2010 16:19
Runoilijan maja
Lue lisää » -
19.8.2010 15:43
Kesäistä touhuamista
Lue lisää » -
18.8.2010 7:43
Kamukuvia
Lue lisää » -
16.8.2010 19:16
Pesua ja puunausta
Lue lisää » -
15.8.2010 18:12
Baby needs his sleep
Lue lisää » -
12.8.2010 17:45
Musiikki raikaa!
Lue lisää »
Blogin arkisto
Helmikuu!Maanantai 1.2.2010 klo 10:45 - Sulo Heippa kaverit! Aamukävelyllä pohdiskelin asioita. Käveltiin ensin kortteli ympäri, esteettisesti tylsä reitti, mutta tuoksumaailmaaltaan kaikista parasta kommunikointiympäristöä. Haistelin varmaan viidettoista viestit ja jätin pari vastaustakin. Kalle päätti sivaltaa juoksussa pökäleetkin, vaikkei meillä ollut edes kiire. Kun kortteli oli kierretty ja aikaa kulunut noin 20 minuuttia, ohjasin joukkiomme rantaan. Olisin halunnut suoraan sinne, mutta kauhakuormaaja oli meidän pihalla oven ja rannan välissä, piti siis kiertää korttelisilmukka - ja mutsi varmaan kuvitteli, että tultais kotiin takapihan kautta, eikä käytäis rannassa. Ha ha ha ha! Sallikaa mun naurahtaa! Rannassa aloitin pohtimisen. Kalle kulki 15 metriä edellä ja hääräsi "kiireisenä", kuten aina. Meitsi istahteli, tuijotteli sinistä taivaanrantaa ja jäätä, runo poikineen pääsi ilmoille. Tuntui mukavalta! Mutsi antoi mun edetä rauhassa, vaikka sen mielestä "eteneminen" ei kuvastanut ollenkaan mun istuskelua. Lopulta maiseman ihailuni palkittiin - namilla! Mutsi siis alkoi huutamaan, että NAMIA NAMIA ja taputteli taskuaan. Tietenkin hölkytin hissukseen karkille. Otin namusen jauhettavaksi, istahdin ja jatkoin pohdiskelua samalla namusta pureskellen. Kalle vetää karkin suoraan kurkusta alas, vauhdissa. Mä haluan nauttia, pysähtyä ja pureskella. Mutsi käveli taas eteenpäin, Kallen kiskoessa muka kiireisenä. Meitsi istui kuin mietiskelevä Buddha Koiranen ja sain kuin sainkin takamukseni painamaan vähintään kuusikymmentä kiloa. Taas kutsuttiin namille. Näin edettiin rantareitti talomme kohdalle. Hip hei! Kuka väittää, ettei mietiskelyllä muka saavuteta hyviä tuloksia. Pitkä ulkoilu JA namuja! Kalle, bow down - sulttaani rulettaa! |
|
|
1.2.2010 10:52
Sulo
Pohdin, että tietääköhän talvi, |
|
1.2.2010 16:25
Reiska
Sulo, ihkaihana ol sun kevätruno, |
|
1.2.2010 16:27
Napoleon
TALVELLA ON LUNTA MAASSA |
|
1.2.2010 16:30
Napoleon
AI SIIS KERÄÄKS SUN MUTSI KAKKOJA-YÖÖÖÖÖÖÖÖÖK! |
|
1.2.2010 16:58
Fanni
Napsu, minunki kakat laitetaan vaaleenpunaseen pussiin!
|
|
1.2.2010 17:24
Napoleon
KAIKKI KERÄÄ KAKKOJA....MUN JÄTTÄÄ MUTSI METSÄÄN, SINNE MEIDÄN SATUMETSÄÄN. |
|
1.2.2010 17:26
Napoleon
MUN HIIRI EI OO KAKANNU MONEEN VUOTEEN, SILLON KAI UMETUSTA!
|
|
1.2.2010 17:27
Amalia, Laila ja Sofia
Kyllä ne meidänkin kakat aina kerätään pussiin. |
|
1.2.2010 17:40
Sulo
Mutsi luki Pirkasta, että ekologisempaa kuin pussitus, olis kakkojen nakkaaminen tikulla jorpakkoon, jossa ne maatuu nopeesti. Joten me viskellään pökäleitä pöpelikköön ja kerätään, jos kakkahätä yllättää "sivistyksen" parissa. Kerran mutsi viskas Kallen kikkareen omalle jalalleen. Vähänks meitä nauratti!
|
|
2.2.2010 8:49
Riku glenni
Höö, se kakkojen kerääminen hidastaa lenkkiä kauheasti. Mulla aina menojalkaa jo vipattaa ja mutsi vaan kyykkii siellä! Lenkillä pitää liikkua!!!
|
Joo, oli hyVä lenkki sillon aamuLLA sarasTuksen aikaan! Tein pökäLEen ja muTsi halus jemmaTA sen pussiSSa taskuun! HuoMattiin se juSt, mutsii jotenKi haiTTAs tuoksu.