Ainainen nälkä!

Keskiviikko 28.10.2009 klo 15:00 - KaLLe

Mulla on nälkä! Ekaks söin kotOna lohTa. Sitten ulkoNa mutaa, PaPaNoita, levää, tikkuja, HeiNää, ruohoA, papanoiTa, lapasta, läTäkköä ja sanoinKo jo papanoiTa.

Ja nyt pitää nuoLLA taas tyhjää lautaSTA! KiduTusta!!!!

KäyTiin rannASSa. Siel oli hyvää levää. SellaSta haiSevaa vihReetä mäRkää heiNää. Ja KeppeJä!

Mä haluiSin meille kaveRiks kanin tänne koTiin. Hi hih!

Itkua merelle!

Keskiviikko 28.10.2009 klo 14:55 - Sulo

Moro, kamut!

Käytiin ulkona rannassa ja siellä oli kaksi joutsenta. Ne oli isompia kuin meikäläinen! Katseltiin niitä ensin tarkkaavaisesti, siis minä, Kalle järsi merilevää. Hörppäsin välillä vettä luonnon suuresta kiposta ja jatkoin tarkkailuani. Eipä aikaakaan, kun paikalle lipui viisi sorsajätkää. Siis viisi! Niillä oli mieslauma. Hassun näköistä, kun välillä vaan niiden pyllyt ja räpylät näkyivät! Hehehe! Sellanen yksinäinen sorsamimmi yritti lähestyä jätkiä, mutta niiden johtaja vaan räksytti sen tiehensä - ne tappelivat nokat vastakkain. Mimmi lipui kauempana lilluvan pariskunnan luokse ja taas otti uroksen kanssa yhteen. Outoa! Ehkä se on ollu tuhma, se tyttösorsa. Mä olisin halunnu hirveesti leikkiä niiden kaikkien kanssa, vanha ornitologi kun olen. Pistin ihan itkuksi rantakivellä.

Kalle järsi levänkappaletta koko tämän ajan. Ja mutsi jäätyi kalikaksi.

Piristystä maanantaihin!

Maanantai 26.10.2009 klo 7:44 - Sulo j Kalle

Huomenta! Meistä ihan tuntuu, että maanantait on just niitä pahimpia, joten tässä muutama kuva piristämään päivän aloitusta.

 

 

 

 

 

 

 

 

Meikäläinen miettii ottaisko nokoset vai vahtisko luuta.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kalle hengailee.

 

 

 

 

 

 

 

 

Meitsi työstää luuta ja Kalle on piilossa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Sulo ja Kalle, voiman ja älyn ruumiillistumat!

Hymyä huuleen ja nastaa päivää teille, kamut!

Tapahtumia

Sunnuntai 25.10.2009 klo 12:08 - Sulo

Morjens!

Päivitän kuulumisia. Ensinnäkin, käytiin eläinkaupassa. Mutsi sanoi jo ovella mihin mennään ja mä siis innoissani johdatin meidät kauppaan! Tietty mä OSAAN reitin!

Kalle hyökkäs heti jättimäisen dinosauruksen luun kimppuun. Luu oli niin suuri, ettei jätkä ees pystynyt järsimään sitä, vaan epätoivoissaan nuoli luuta...ei tarvinnu siis lunastaa jättipatukkaa kotiin. Valkattiin mahatäytteiset luut, vihreät hammasluut ja sellaset pötkylät, joista ei ota selvää mitä ne on. Kalle kiipes laareihin valitsemaan ja mä yritin perässä.

Eilen aamulla meillä oli superhauska aamulenkki. Käveltiin rantatietä, kuten niin usein muutenkin ja törmättiin kääntökohdassa Oskuun. Nähtiin paljon muitakin kamuja ja Oskun kanssa käveltiin takas kotia kohti. Tosi hyvä fiilis tuli. Mansikkana kakun päällä trefasin ekan kerran sitten muuton Leon, mun vanhan bestiksen. Yritettiin olla coolisti, mutta näin kyllä kamun ilmeestä, että ikävä on ollut silläkin. Me oltiin kaksi tuntia ulkona!

Nyt yritän ottaa päiväunia, mutta Kalle ärsyttää mua tahallaan. Ekaks nukuttiin vierekkäin, mikä oli bueno, mutta sit Kalle alko virkistymään. Ja mitä se sitten tekee - no, mä vaihdoin paikkaa toiselle tyynylle ja Kalle seuras perässä, haki luun ja tuli järsimään sitä mun kuonon eteen. Siis viiden sentin päähän. Vaikka vaihdan asentoa, samperin Kalle seuraa perässä. Huoh!

Painimatsit

Perjantai 23.10.2009 klo 9:22 - Kalle

VitSi, että uneTTaa! Sulosta on tullut ihan viLLi painija! Me painittiin taas ihAn hurjina koko aamu! Mä roikun Sulon korVissa ja Sulo kampiTTaa mua ja mä hyppääN selkääN ja Sulo mäiSkäyttää mut maahan ja juoStaan villeinä ympäri koTia ja hauKutaan ja hypiTään!

Sitten simahdeTaan kumpikin!

Musta on kivaa, kun on oma veLi. Yksi päivä halusin taas puTsata kielellä sen silMät, niinku aina, mut veLi makas hassuSti naama laTTiaa kohti. Laitoin tassun sen poSkelle ja käänsin päätä, että sain nuoLtua. Pidin poskeSta kiinni ja pussaSin!

ParaSta kaikesTA on painia oman isoveljen kaa ja syöDä sitten ruoKAa ihmisen käDestä syötettynä! Sulo opEtti senkin.

HeipPa!

Mun meStat

Keskiviikko 21.10.2009 klo 8:50 - KALLE

Moi!

Sulo tykkää nuKKua aina tyynyillä, mut mä ooN löytänYt vihdoin omAt mestaNi. Täsä teille kolme paRasta!

1. Parveke
2. Äiskän yöpöydän alusta
3. Suihkutila

Joo. Mä säikäyttelen ihmisiä hiipimällä pimeeseen kylppäriin ja asettuMalla nukkumaan suihkuverhon taakSe. Hehehe! Näkisitte niiTTEn ilmeet, kun tajuaVat yhtäkkiä pöntöllä jonkun tuijoTTAvan niitä murhaaVASTi! En tykkää, että mua häiRitään valolla, kun nukUn.

Partsi on mun suoSikkipaikka, kun mä oon kuumaVerinen osakalifornialaineN. En oo vielä saaNu nuHaa, mut ehkä kohTA. Siellä on mökkiKin meille, tykätään siellä rieHua niin että pahvi natiSee!

Okei, pitää mennä etSimään Suloa. Se meni jonnekiN piiloon koisImaan kun mä menin hauKKumaan sen korVAan äsken. Ei tykäNNyt, kun oli uneSSa. Aattelin, että leiKittäis. Mut ei....Sulosta kuulu hassu ääni yöllä, sellanen kroHina.

MoRo, ystävä(t). Sulo saNoo, että sillä on monTa kaveria ja muLLA vaan yksi!!!!! Mut suLopa ei tiiä mun mielikuviTuskamuiSta. Tyhmä.

 

Jipii, mikä fiilis!

Sunnuntai 18.10.2009 klo 9:52 - Sulo

Mä oon aivan INTONA! Leikin Kurrella, hypin ilmaan kuin pupu, riemuitsin koko olemuksellani! On niin hauska fiilis!

Mutsi sai heitellä mulle Kurrea ekaa kertaa sitten kesäkuun - mitäs siitä sanotte! Kalle katseli ihmeissään ja juoksi mun perässä. Ollaan telmitty koko aamu. 

Meitsi on sikahyvällä tuulella! Hauskaa sunnuntaita teillekin, kamut!

Veljekset, erottamattomat!

Lauantai 17.10.2009 klo 21:01 - Sulo

Okei, pakko myöntää. Tykkään Kallesta. Ainahan me esitetään mutsille, että ei silleen kauheesti välitetä, mutta...tosipaikan tullen ollaan erottamattomat! Tänään Kalle meni mummille ja mä jäin mutsin kaa kaksistaan kotiin, muka "laatuaikaa" viettämään. Pyh! En ottanut kanaa, enkä mitään muutakaan - menin oven eteen odottamaan, että Kalle tulee takas. Ei tullu, mut me lähdettiin etsimään sitä! Pääsin rattaiden kyytiin ja rauhotuin vasta, kun näin broidin.

Kalle ei ollut suostunut kävelemään yhtään askelta ilman mua! Ja oli itkenyt mummilla, kunnes mä tulin. Ei me hempeilty kun nähtiin, mutta rauhotuttiin. Meidän suhde on sellainen, että tönitään, mut kukaan muu ei saa töniä.

Nyt täällä sataa. Ällöttäviä jääkylmiä lätäköitä maa täynnä ja tassut jäätyivät heti. Tein pari jättipissaa ja en suostunut enää sen jälkeen kävelemään. "Kantamalla kotiin" saa olla uusi mottoni läpi loka- ja marraskuun!

Makoisia unia, kamut!

Piku

Lauantai 17.10.2009 klo 9:47 - KaLLe

MoiKKa! Mä täällä, Kalle!

Aattelin kerToo, että ollaa nähty paljon kavereita viime aikoiNa. Aamulla tavattiin Piku, toSi kiva giltsi! Piku halus leikkii meidän kaa, mut se on Ehkä joTain 13 kerTAa isompi kuin me, niin ei siitä tullu MiTään. Mutsi kerTo sille, että Sulolla on vaan ykSi keuhko ja Piku tajuS sen ja lopEtti leikkiMisen. Tosi viiSas nainen!

KaTTeltiin merta kimpAssa, Sulo kävi juoMAssa. Väijyttiin sorSia. JuoStiin kilpAA. Mun jaLAt menee suoRaan eteenpäiN tiktiktiktik, Sulon viuhuu sivuille ja eri tahtiin WiuuhwauhzingBOING! Eri tyylit, mutta yhtä nopeiTa ollaan.

Mul on sellaNen ajaTus päässä, jokA aina tulee uuDestaan. Että pitää piSSata olkkarin matOlle! Se tuokSuu ihan tehTaalle ja on ihKun pehmeä ja kuTsuva ja iSo! Aina kun Mä varastan sulon soNNin sudin, Sulo alkaa haukkuMaan möreästi "HAU HAU", se on kaTTonu telkkuu, että noin pitää haukkua. Sitten mutSi aina tulee kattomaan, että miTä tapahtuu ja antAA sulolle toisen suDeista. Ovela jätKä tuo VeLi! Pistää mutsin tekemän likaset työt.

KaikiSta hauskinta musta on leiKKii Sulon kaa, mut myös Yksin paLLolla sillon kun Sulo koisii. En tajuu mikS mutsi heittää paLLon välillä pois. Mut mä poTkin sitä itselleni ja yritän pitää mutsin kauKana.

Mahapullat on paREmpia kuin kana, sanoo Sulo mitä tahanSa!!!!

HeippA!

Päivän seikkailut

Keskiviikko 14.10.2009 klo 16:39 - Sulo

Tänään on ollut aika tylsä päivä. Siis sellainen, että olemme olleet lähinnä vain kotona. Eikä haittaa! Nimittäin eilisen jälkeen mulle tuli taas ne karseet oireet - en saanu yöllä hengitettyä ja kutitti ja olin levoton...hirvee yö! Ei auttanut edes mutsin viereen pääseminen, ei avattu ikkuna, ei mikään! Mutta aamu kun koitti, alkoi olokin paranemaan, tosin väsymys on ollut kova. Siispä olemmekin käyneet vain lyhyillä kävelyillä. Pissahätä on kova ja aamuyöstä kusaisin eteisen maton märäksi. Ei mikään pikkupojan lätäkkö!

Kallen kanssa aamupäivä sujui köllötellessä ja yhteisymmärryksessä eli revimme yhdessä sanomalehteä, koska sitä EI saisi tehdä. Muka vauvojen hommaa...

No, mehän tehtiin just sit sitä!

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuossa vaiheessa oltiin vielä kamuja. Iltapäivän ulkoilun jälkeen saatiin sonnin sudit taas järsittäviksi. Mutsi sikamaisesti takavarikoi ne aina välillä. Siitä se alkoi. Kallen raivohulluus!!

 

 

 

 

 

 

 

 

Kattokaa nyt - siinä se irvii sonninsudin kanssa! Eikä tuo vielä mitään, mutta se hyökkäili mun kimppuun sellaisella eläimen raivolla, että mutsikin säikähti. Ennenkuulematonta materiaalia oli myöskin se murina ja haukkuminen - kuin mikäkin tappajakoira olis hyökännyt kimppuun! En olis päässyt karkuun ilman mutsin hämäystä ja nyt oonkin tiukasti äiskän jaloissa. Kalle tuli perässä vähän myöhemmin ja taas viattomasti muka yrittää tulla nukkumaan kiinni...mutta mä en luota!

Sillä on ihan liikaa mieshormooneja! Pelottavan paljon! MÄ olen uroo, mutta Kalle on jotain muuta. Pekesusi? Siis en tajuu - mä oon miehekäs, macho, ajattelija ja myös lihaksikas komistus. Miksei Kalle kunnioita mua? Onneks mulla on hiiri ja mutsi. Muuten olisin aika alakynnessä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toivottavasti Kallen murkkuikä on koirahistorian lyhyin, kun on noin voimakas. Jospa se pian rauhottuisi.

Saa muuten luvan toimia mun henkivartijana illalla, kun on pimeetä ja siilit vaanivat puskissa!

Retki manikyyriin

Tiistai 13.10.2009 klo 13:51 - Sulo

Howdy taas, kamut!

Mielenkiintoinen päivä. Aamulla kävelimme varsin pitkän lenkin, suuntasimme rantatietä pitkin etelään ja kävelin koko reissun. Painittiin välillä Kallen kanssa ja mulla on sellanen omasta mielestäni hauska tapa eli juoksen Kallen kiinni takaa päin ja tönäisen kyljestä sivuun ohi sännätessäni. Kiusa se on pienikin kiusa.

Kotona ehdittiin chillailla vaan hetki, kun mutsi ehdotti uutta lenkkiä. Lähdettiin vaunujen kyydissä ajelulle. Päädyttiin sitten eläinlääkärille ja innoissani hyppäsin sisälle ovesta - mullehan ei viimeks tehty mitään. No, eipä käyny tuuri tällä kertaa! Kaks gimmaa ryösti mut saman tien operaatiohuoneeseen ja alkoivat pirhana leikata kynsiä! Itkin niin sydäntä särkevästi kuin vain osasin. Kalle joutu käsittelyyn seuraavaksi ja kuunnellessani varsin kunnioitettavaa operettia söin samalla stressiini palkkionapsuja luikuhihnalta. Mulla on tosiaan tapana paniikissa ahmia ja näin toimin taas. Silmäilin operaatiohuoneen ovea, kuuntelin Kallea ja nielaisin napsut kokonaisina.

Kyllähän me selvittiin hengissä siitä, onneks. Meidät myös punnittiin ja Kalle painoi nyt 4,95 kg eli puolisen kiloa enemmän kuin pari viikkoa sitten. Mieletöntä! Eikä se edes mun mielestä syö paljon. Mä painoin 7 kg eli onneksi olen saanut vähän massaa takaisin, enkä ole enää sellainen luuviulu, kuin syvimmässä ahdingossa!

Saimme vielä palkkioksi sonnin sudit. Jos jollekin ei kyseinen herkku ole tuttu, niin vaatikaa sellaiset! Sai-raan hyvää! Mutsia kuvottaa se haju, mutta....we don't care! Loppupäivä otetaankin rennommin, mulla kun on tapana saada hengitysvaikeuksia jos on liikaa tapahtumia päivässä. Enpä valita. Taidan mennä sohvalle järsimään omaa sonnin sutiani. Mikäköhän se "suti" on?

Pissahousu ja lapanen

Maanantai 12.10.2009 klo 16:01 - Sulo

Joo, myönnettävä on. Aamupäivällä en voinut hyvin. Nukuin aamukävelyn jälkeen ja yhtäkkiä jotenkin ahdisti, lirahti jopa pissa housuun. Siis makasin kyljellään ja pissa vaan valu ja kasteli toisen takajalan ja teki lätäkön viereen...suretti ja hävetti! Mutsi ei suuttunut, vaan nosti mut tyynylle ja kuivas lattian. Ja silitteli. Mä vähän itkasinkin. Onneks olo on parantunut siitä!

Käytiin äsken taas ulkona. Mutsi väitti, että kettu käveli taas meidän ohi ihan läheltä. En usko! Mä muka kyttäsin mutsin taskua namin toivossa ja Kalle väijy just bongaamansa hylättyä lapasta. Ollaan me alkukantaisia eläimiä!

Mä sain namia ja Kalle lapasen. Kalle kanto sen märän, rikkinäisen tumpun himaan asti, tappo sen ravistellen varmaan sata kertaa ja luopu siitä vaan hetkeksi, kun halus pissata. En saanu pöllittyä sitä, vaikka yritin. Nytkin Kalle nukkuu pää märän lapasen päällä!!!

 

Retkipäivä

Sunnuntai 11.10.2009 klo 17:48 - Sulo

Käytiin ihanalla retkellä. Aurinko paistoi ja käveltiin Lauttasaaren etelärannikkoa nuuhkien eteenpäin. Mutsilla oli rattaat mukana, joten mentiin niin pitkälle kuin jaksettiin - siis koirapuistoon asti! Siellä treffattiin Siiri, joka tosin oli enemmän kepistä kiinnostunut kuin meistä. Ei se mitään, oli kuitenkin aivan mahtava päivä! Hieno retki, upeita maisemia ja vielä kyyti kotiin omissa rattaissa...eipä vois paremmaks sunnuntai heittäytyä! Tai voi! Saatiin maksamakkaraa retkieväänä ja tuoretta vettä tietty!

Kuvat löytyvät Syksy-albumista, tässä retken alkuvaiheilta foto meistä kalliolla:

 

 

 

 

 

 

 

 

Ukot olivat kalastamassa, jotkut vyötäröä myöden vedessä. Mä uskalsin kastella vaan tassun ja sekin oli vähän liikaa. Vesi on kylmänä hyvää janojuomaa merestäkin, mutta että kastautuisin...no way!

Kyyti kotiin oli makoisa. Ei meinneet silmät enää pysyä auki, joten rattaat olivat täydellinen päätös päivälle:

 

 

 

 

 

 

 

 

Aurinkoiset sunnuntait ovat parasta mitä me Kallen kanssa tiedetään!

AamutaRina

Sunnuntai 11.10.2009 klo 9:48 - KaLLe

Heippa!

Oon oppinuT nostamaan jalkaa tosi hienoSti. Pakko merkkailla koko ajan ja nuuhKia. En enää tykkää vaan seuRata Suloa, vaan haluun mennä omia ReiTTejä. Oon myös piSSannut kotona jo monta kerTaa Sulon pedille. Ja lattialle.

Nähtiin aamulla kettu! Se pysähtyi ihan metrin päähän meiStä ja tuijotti. Me tuijoTettiin takas. Yritettiin juoSta sen perään leikkiMään, mutta ei pääsTy. Jänä veikko se keTTu!

Mulle kävi sellaNen hassu juttu, kuin kolmijalkakakka. Nostin jalkaa kanToa vasten, kun tekee mieli NoStaa jalkaa saTa kertaa. Ei tulluKKaan pissa vaan kaKKa! Onnistu yks jalka ilmAssa! Mut vikat rippeet tein normikyyryssä, johon hyppäSin sit lopuKs. Sulo nauRo mulle, en tiiä miKs.

Oon vaRAstanu Sulolta tänään pesupallon, hammaSluun ja papRikan. Ollaan painiTTu ja mä oon juoSSu edes takAs viuH vauH. SäikäHdin parvekkeen tuolia, peiLi on piiloSSa. Hermot on koVilla. HormooNiMies oon!

SulolTa terVeiset, että mä oon ihan PöhKö!

MoiKKa!

t: Kalle

Kiven päivä!

Lauantai 10.10.2009 klo 9:11 - Sulo

"Laulaja olen ma laadultain" -
tuulet niin lauhasti tuoksuu -
"tulen tähtösestä ma pienestä,
min nimi on Maa"

Juhlikaamme Aleksis Kiveä, kamut!

Meitsi juhlii vähän vaatimattomammin - yö meni taas huonosti. Näköjään eloni on vuoristorataa ja nyt on taas ikävämpi kausi. Mutta kyllä se tästä! Harmittaa vaan, etten pääse mutsin kaa retkelle mummolle ja papalle. Kalle lähtee kahdestaan mutsin kaa! Epistä!

Yritän nyt riehuttaa Kallen väsyksiin silkasta kateudesta. Revin peilin edestä Hesarinkin pois ja säikähtihän Kalle sentään taas sitä "monsteria". Hehehe!

Tavattiin aamupissalla Svante ja meistä tuli ihan parhaita kavereita. Svante oikein hiero kuonollaan mun poskea. Ranskalais-ruotsalainen tyyppi! Jätkän mutsi oli ihmeissään, että Svante ei muka normaalisti diggaile kenestäkään. No, ei vaan oo tavannu meikäläisen kaltaista hemmoa aikasemmin!

Jep, mä jään siis himaan lepäilemään ja pohdiskelemaan A.Kiven tuotantoa. Mummo ja pappa - jos luette tämän, niin parasta lähettää mulle HERKKUJA tai en tuu ikinä enää kylään!!!!

Voi eloa pienen peken, jol´lakudippi on naamassaan ja korvat lerppuvat tuulessa!

Naiset!

Torstai 8.10.2009 klo 21:56 - Sulo

Törmäsin äsken iltalirillä Cocoon. Ensilempeeni noin fyysisessä mielessä. Gabihan vei sydämeni hetkeksi silloin keväällä, mutta Coco on se valkoinen pörriäinen jonka kanssa löysin machon sisältäni. Silloin keväällä törmäsimme ja yritin kyljestä käsin vähän nousta selkään, mutta meninkin yli. Ja sitten ajoin sen villakoirajätkän tiehensä ennen (ja jälkeen) näkemättömällä miehekkyydellä!

Nyt kohtasimme taas sysimustassa yössä ja arvatkaa mitä, kamut! Coco ei muistanu mua! Eikä ollut yhtään kiinnostunut! Miten joku voi unohtaa meitsin lakunaaman, pusuhuulet, pörröhännän ja miehekkäät temput!?!?

Kalle ei tajuu mun hämmästystä, raasu ei vielä ymmärrä miesten juttujen päälle. Laitettiin taas peilin eteen sanomalehti yöksi, että jätkä voi rentoutua, eikä tarvii vahtia sitä mörköä peilissä koko ajan.

Jep jep.

R.Leinon runosta inspiroituneena Suloksis Kivi riimittelee:

Nukkuos koira pieni
unessas olkoon sieni
suuri ja keltainen jänö
sininen laakea vene

Pieni on myöskin Kairo
ja ilmassa viuhuu airo
kuunsilta edessä keinuu
ja pian on edessä Kainuu

Yhdessä teemme retken
varsin jännän ja metkun
jos aurinko meidät kiinni saa
haukahdamme vain "hurraa"
ja ensi yönä jatkuu uni
ystävyyden origami

Hierontaa ja hemmottelua

Keskiviikko 7.10.2009 klo 13:59 - Sulo

Ihana päivä!

Vaikka ulkona on karmein keli ikinä, on meitsillä asiat aikas hyvin. Aamulla ensinnäkin sain makeat naurut broidilta, kun se ensin murisi taas omalle peilikuvalleen (ei tajunnut, että minähän se läiskäsin peilikuvakoiran kumoon tassulla) ja ulkona temppuili ekan jalannoston. Ihmettelin ekaks, että miks se kyyhöttää niin oudossa asennossa kantoa vasten - ja sit tajusin. Raukka yritti pissata miehekkäästi. Ei tullu kasia eikä ees ykköstä vielä!

No, mikäpä tekee tästä päivästä erikoisen ihanan? Tietenkin hieronta! Tuula tuli taas hoitamaan mua ja tällä kertaa Kallekin sai ekan hierontansa. Kalle oli niin rauhallisesti kuin vain pystyy ja tykkäsi kovasti. Meikäläinen makasi selällään ja kyljellään...ja nautin täysillä! Taisin torkahtaakin välillä! Aivan ihana fiilis jälkikäteen, rento ja notkea. Jos joku teistä, kamut, ei oo vielä saanu hierontaa, niin vaatikaa heti! Siitä ei elämä parane!

Nyt odotellaan broileria uunista, torkun siis uunin edessä ja veli vieressä. Kuola melkein valuu suusta, kun aattelen mitä kohta saadaan ruuaksi! Ei haittaa, vaikka olis pilleriä seassa!

MuRRRRRRR!

Keskiviikko 7.10.2009 klo 10:18 - KaLLE

Se peloTTAva hirviökoira on yhä MeiLLä! MutSi sanoo sen nimeKsi "peili". En tajuu! MuRisen sille ja vaanin.

AamuLLA tehTiin lyhyt lenKKi kun tuulee niin koVAa. Harmaata on ELi siis rieHutaan sisäLLä! Mä noSTinkin jaLkaa aamuLLA!!!! Ekaa kerTAA!!!! Vähän meinaSin kaatuu ja oli vaiKeeta...mut Sulo keHu, että oPi noPeesti. ArvaSin että musta tulee iso poiKa kun oon jo 6kk!

Kohta tulee hieRoja kylään. Ootellaan SiTä. Tuula hieRoo muaKin, jos aNNan.

KäSken sen ottaa peiliN mukaan!

Lampaat

Tiistai 6.10.2009 klo 8:12 - Sulo

Tavattiin aamulla Mitzi, likalla virtaa paimenkoiran veri suonissa ja ei sitä tälläiset hempeät urokset kiehtoneet yhtään. Kerran vilkaisi ja oli jo valmis jatkamaan retkiään. Mitzin intohimo onkin autot! Autojen kyttääminen ja laskeminen. Se seuraa rautalampaita ikkunasta ja ulkona pää liikkuu autoja laskien. Kodin lähellä olevasta risteyksestä eivät voi edetä, ennen kuin Mitzin ohi on mennyt vähintään yksi auto. Siihen Mitzi istahtaa ja jää odottamaan - arkena ongelmia ei ole, mutta äitinsä mukaan sunnuntai aamut ovat aika vaativia. Saattaa aamureissu kestää tovin...liikenne on rannassa silloin hiljaista.

Me Kallen kanssa ollaan keksitty uusi temppu. Siis miten nameja saadaan! Tietysti niin, että emme suostu kävelemään kotiin päin ilman "namipisteitä".

Kotona mua alkaa toden teolla tympimään lääkkeiden syöminen!!! Siis todella!!! Ei auta, vaikka tarjottain maksamakkaran, kinkun, lihahyytelön, kanan tai vaikka kermavaahdon kanssa - ällöttää ne tabletit! Miettikää itse, maistuisko kolmesti päivässä ja joka toinen päivä vielä sellanen iso klöntti?! Tänään oli sellasen ison vuoro ja vaikka mutsi puolittaa sen vielä, silti palat on aika suuria. Yritti tunkea niitä mulle lihahyytelön, maksiksen ja kinkkusiivun avulla. Aina onnistuin jotenkin sylkemään pilsun ulos, mutta herkut jäi suuhun. Lopussa vahingossa puraisin tabletin halki ja silti pystyin sylkemään erilliset osat pois suusta. Taitavaa! Mutsi luovutti ja sain kuulema sitten tänään vain puolet kortisonista.

Niitä astmaläkkeitä mutsi on tukenut mun kurkkuunkin, on ollu pakko sitten nielasta ja luottamus on menetetty hetkeksi. Mutta ne ovat niin pieniä pillereitä, että helpommin ne livahtavat ruuan mukana alas, vaikka on niistäkin jo tapeltu.

Sitten se paras vitsi - antibiootit! Että muka "maistuvat lihalle" ja "koirat tykkäävät" ja "syövät ilman mitään herkkujakin"....joopa joo. Ehkä joku makunystyrätön hullu, mutta mä en!

Jep. Seuraava juttu - oltiin mutsin kanssa jo varmoja, että Kalle ei enää kuse sisälle. Ei oo tehnyt moneen päivään sisälle tippaakaan. Eilen illalla kymmenen aikaan se kuitenkin livahti mun pedille ja pissasi sinne lätäkön! Siis iltapissan jälkeen! Oltiin vielä tosi pitkällä, kun meidät piti kantaa takas. Aikas törkeetä sanoin mä! Vaihdettiin sitten se pissapeitto Kallelle ja mä sain Kallelta puhtaan pedin. Reilu peli. Matot odottavat muoveissa lattioille rullaamista, mutsin sisällä selkeesti taistelee estetiikka ja käytännöllisyys....mä haluaisin mattoja, kun tassut luistaa, mut ekaks pitäis saada Kalle vakuutettua, ettei niille kuseminen ole kenellekään hyödyksi.

Jatkan aamupalan syöntiä. Maistuu muuten paljon paremmalta, kun syö broidin lautaselta! Ja se syö mun! Juksattiinkohan meitä just?

Iso-Aivo

Maanantai 5.10.2009 klo 15:47 - Kalle

Oon riehunut tänään hulluNa!

Varastanu Sulolta siankorvan monta keRtaa!

Matot on ryTyssä kirmaamisesTa.

Väijynyt partsilla linTuja.

Ulkona mentiin rantaan. Sulo oli tOSi ovela!!!!!! Iso-Aivo!!!! Meni ajopuun taakse piiloon ja joi meRivettä SEn puun yli! Ei osunu AAlto! Mä en uskalTAnu mennä ihan ranTAan, vaikka muTsi oli mukana.

Se ei anna mun syödä kaKKaa. Tyhmää!

Yks jätkä haukku meiLLe. Mentiin ohi noKat pystyssä.

SyöTiin kanaa!!!! Liian vähän sitä oli. MuSta kasvaa tosi iSo poikA. Oon viiskiloiNen ja meiNasin vielä KasVaa liSää ainaSki puol VuoTTA.

Mun lempilelu on sininen mininoRsu, toin sen mukANA. Se on mun vauVAlelu. TykkääN myöS pesupaLLOsta tosi palJon! VilliinnYN siitä!

En oo piSSAnnu sisälle moneen päivÄÄn! Ootan että uudEt matot tulee. Sit suiHkutan.

MoikkA!