Komea uros vailla päivälenkkiseuraa

Perjantai 31.7.2009 klo 15:50 - Sultan of Swing, Sulo

Murisin juuri Kallelle ekaa kertaa, sohvalta tosin, mutta kuitenkin. Rohkeudenpuuskassani kirjoitan nyt ilmoituksen.

 

Nautitko kesäilloista? Rauhallisista kävelyistä rantabulevardilla? Tuoksuista sateen jälkeen? Kaipaatko "sitä oikeaa" jakamaan kaiken tuon kanssasi? Jos vastasit "kyllä", saatat olla etsimäni.

Olen 13:sta kuukauden ikäinen uros, painoa 6,7 kiloa ja rotuni pekingesi. Luonteeltani olen herkkä, huomaavainen ja huumorintajuinen. Nautin pilvien katselusta, runoilusta, viipyilystä omissa ajatuksissani. Pidän pitkistä kävelylenkeistä ja yksi suurimmista nautinnoista elämässäni on ruoka - tykkääthän sinäkin aterioida kolme-neljä kertaa päivässä? Jos vielä ymmärrät, että ruoka on tarjoiltava oikeassa lämpötilassa ja syötettävä ihmiskäsin, voisi meillä synkata!

Etsin neitiseuraa jakamaan spagettini, telmimään nurmikolla kanssani ja pusuttelemaan harmaanakin päivänä. Pidän hellistä leikeistä, pureminen tai muu S/M ei ole makuuni, vaan pidän luonnollisista nartuista ikään, kokoon tai turkinlaatuun katsomatta. Olisi ihanaa lähteä kävelylle tietäen, että juuri Sinä odotat minua puistossa!

Toivottavasti romanttisen luonteesi lisäksi Sinussa on ripaus leijonaemoakin, jotta voit komentaa pikkuveljeni Kallen pysymään poissa meidän ajallamme. Minua rääpäle ei tottele.

Odotan vastaustasi, oi elämäni karvakorva, pörröhäntä, suuri muusani!

t: nimim. "Kesätuuli pörrötti hiukseni"

Jätkät, jos joku ivaa, niin köniin tulee! Kallella on terävät hampaat!!!

ARGH!

Perjantai 31.7.2009 klo 11:32 - Sulo

Kalle hakkeroi mun blogin! Miten? Mutsi joutuu kuulusteluun...

Tyyppi siis todella kusee ympäri MUN kotia. En mä välitä, mä oon jotenkin ylempänä tollasta koiramaista käytöstä. Mähän nukun jopa lätätön päällä, jos sikseen tulee. Mutsi sitten pesee mun turkin.

Mutta jotenkin ärsyttää heräillä nappulan takia. Ja sitten kun kakara nukkuis, niin mun hengitys rohisee ja kurkku korisee ja ahdistaa. Se homeopaattinen kuuri loppui alkuviikosta ja sen jälkeen on taas olo ollut pahempi. En tiiä, johtuuko siitä vai onko sattumaa, mutta inhottavaa on kuitenkin. Kun mä alan yöllä ähisemään ahdistustani, Kalle herää ja luulee, että mä haluan leikkiä! Toope!

No joo, mitäs vielä. Aamulla Kalle sai taas "kohtauksen" eli tuijotti ikkunaa ja aloitti yskimisen. Eli siis sen naurettavan haukkumisen. Mutsi nosti ikkunalaudalta kassin pois. Ei auttanut, kuin hetkeksi. Sama jatkui. Kalle pääsi syliin katsomaan, ettei ikkunalla ole mitään pelottavaa. Ei apua. Piti laittaa ikkuna kiinni, ettei kuulu ääniä. Ei apua. Jätkä haukkuu ihan paniikissa. Mutsi laittoi verhot kiinni. Haukkuminen loppui. Se dorka näki ikkunassa jotain "varjoja" tai lintuja tai jotain...mä sanon, tyypin mielikuvitus tekee välillä tepposet.

Tapasin aamulla Nelsonin pitkästä aikaa. Meillä on aina tosi hauskaa yhdessä, leikitään ja vaihdetaan kuulumiset. Nelson on ollut mökillä ja veneilemässä. Onnenpekka! Mutta kohta varmaan Filippakin tulee kotiin ja kaikki muutkin kamut! Ihanaa, kun kesäloma alkaa olla lopussa! Tästä tulikin mieleeni Leo. Missä olet, kaveri? Tuu iltalenkille metsään! Vai jäitkö sä vangiksi sinne hoitopaikkaan????

Runosuonikin on saatu auki, vihdoin! Reiska on PARAS runoilija ja taiteilijaystävä. Aika hassuu, että meillä molemmilla on velimuusat. Vähän vajaat, mutta tuottavat huvitusta. Kallen luonteesta nyt rehellisesti sanottuna ei vielä voi sanoa mitään, paitsi että se on sekopää. Aika näyttää, aika näyttää....  Hellä ylätassu, kamut!

MEillä haisee pissa!!

Perjantai 31.7.2009 klo 9:32 - Kalle

Mä oon pissannu nyt joka kulman kotona. Keksin, että kun en saa mennä Sulon tyynylle, niin yöllä pystyn livahtamaan siihen pissalle! Viime yönä jäin kiinni, kun äiti vahingossa astui tyynylätäkön päälle. Ja tänään, kun se kumartui piiloon sohvan kulman taakse (säikäytti meidät taas, kun tultiin lenkiltä) niin kuulema siinä Sulon torkkupaikalla haisi virtsa. Olin ihan, että "mitäh? En tiiä asiasta mitään...."

Me leikittiin aamulla kuudesta kasiin. Ja lenkin jälkeen jatkettiin riehumista. Sikasiistii! Siellä aamukävelyllä nähtiin joku Sulon kamu, Nelson. Niillä oli kivaa keskenään, mut mua vähän pelotti. Haukuin sille. Nelson on mäyräkoira! Hui!

Minä en nytjaksaskarpata PIDEMpääN kun TEKEEMIELI alkAA RIEHUMAAAAAANN!!!

Lempparilistan pävitys

Torstai 30.7.2009 klo 19:49 - Sulo

Moi!

Aattelin nyt päivittää mun herkkulistaa, koska mun maku on kehittynyt!

1. ydinluukiekko
2. paprika
3. herneet
4. omeletti
5. jauheliharisotto
6. mahapullat
7. jauheliha
8. jäniksen papanat

Kallekin halus luetella omat herkkunsa:

1. kakka
2. pissa
3. mikä tahansa ruoka, paitsi napsut
4. mikä tahansa Sulon ruoka

Tänään me on nukuttu, leikitty, lenkkeilty ja mökötetty. Tosi normi päivä. Tai no, oltiin kaksistaan kun posti tuli. Mua ei kiinnosta paperit yhtään, mut Kalle on niin infantiili vielä, että se puree kaikkee. Sieltä tuli mutsille virallinen kirje ja kattelin vierestä, kun Kalle järsi kirjeen kulman. Siis söi sen kulman pois. Loput olikin sitten kuolassa.

 

Normipäivä

Keskiviikko 29.7.2009 klo 16:22 - Sulo

Okei, mä oon oppinut uusia juttuja. Esimerkiksi mä osaan nyt taluttaa Kallea hihnasta. Otan vaan Kallen talutushihnan suuhun ja painelen eteenpäin. Ainoo miinus on, että Kalle tosiaa tulee perässä.

Tänään on taas painittu. Aika väsy olo on ollut, kun viime yönä mua jotenkin ahdisti. Nuolin tassut kosteiksi ja vaihdoin paikkaa sata kertaa ja pompin jopa sänkyä vasten, että "lääkettä, pliis". Mutta ei mutsi käsittänyt mikä mua vaivaa eli ei auttanut kuin antaa broidin hoitaa. Kalle tuli sitten mut viereen ja auttoi tassun nuolemisessa.

Oon kunnostautunut myös rantavahtina ja tässä kuva Lauttasaaren Mitch the Baywatchista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huomioikaa valppaus! Huomioikaa ryhti! Terävä katse! No, ei ollu ketään merihädässä tai hukkumassa, joten pelastustoimet jäivä kokeilematta. Kalle sen sijaan keskittyi enemmän puistovahdin rooliinsa - raasu ei hiffannut mun juksaavan sitä - eihän puistovahteja ole olemassakaan!!!

 

 

 

 

 

 

 

 

Ehkä PARAS asia tänään on kuitenkin ollut se, että pääsin mummille ilman varjoa. Kinkut - mulle! Rapsutukset - mulle! Kallella oli mua kova ikävä ja se pirulainen pussas mutsin naaman märäksi, kun ne jäi kahdestaan kotiin. Kortilla on aina kääntöpuolensa, että tota...voiks tässä ikinä voittaa? Vai voitetaanks me joka kerta?

Mestaripainijatkin kärsivät kateudesta

Tiistai 28.7.2009 klo 11:26 - Sulo

Terve kaverit!

Hyviä uutisia! Mun nenukkaa ei enää kutita niin paljon, eikä kroppaa muutenkaan! Ja ihottumakin alkaa laantumaan, ei tarvii nuolla tassuja hela tiden! Ja kaikki tämä siksi, että luovuin napsupuurosta. Joo!!! Siis nykyään mä syön vaan lihaa ja riisiä ja vihanneksia ja öljyä ja fiilis on tosi paljon parempi. No, myönnän - tyhjennän Kallen vauvanapsukipon päivittäin, mutta silti se on paljon vähemän kuivamuonaa kuin aiemmin. Kalle ei tykkää napsuista ja se jääkin varmaan ihan minikokoiseksi koiraksi. Tai niin mä toivon.

Me tykätään painia tosi paljon. Aamullakin herätettiin muut sillä, että sinkoiltiin villinä ympäri kämppää. Musta on jotenkin tosi ihanaa kellistyä selälleen ja houkutella Kallea leikkimään. Välillä me ollaan kumpikin vierekkäin selällään ja mietitään, että "mitäs nyt?".

Mua vaivaa vielä aikamoinen mustasukkaisuus kaikesta kivasta huolimatta. Kyttään koko ajan tilannetta, jos vaikuttaa siltä, että Kalle saa huomiota, niin alan mököttämään. Mä huomaan kaiken! Kallella sama homma....jos mulla on lelu suussa ja tuijotan mutsia, niin Kalle tulee varastamaan sen lelun. Aamulla Kalle yritti nousta mutsin sängynlaitaa vasten (matkija!) ja mä dyykkasin sen joka kerta alas siitä. Turha ees yrittää!!! Se on MUN mutsi!!!

Ehkä joskus pystyn vielä jakamaan huomiota, mutta vielä ei aika ole kypsä. Toinen juttu tuli mieleen...aamulla mutsi otti Kallen ulkona syliin, että olis päästy himaan. Mua alkoi kyrsimään välittömästi ja heittäydyin maahan makaamaan oikein kylkimakuulle. Mutsin piti kiskoa mutkin syliin, että päästiin kotiin.

Jep, eli sopeutumista tässä yhä käydään läpi, mutta todellakin hauskaakin on. Sikasiistiä, että on joku, kenen kanssa voi leikkiä koska tahansa! Ja kumarran myös baby-napsujen paluusta ruokalistalle. Kalle muuten tykkäs, kun näytin sille papananiityn. Sillä on suu ruskeena ja mä saan herkutella rauhassa, kun Kallelle huudetaan....

Viikonlopun hauskat asiat

Sunnuntai 26.7.2009 klo 21:35 - Sulo

• Perhosten jahtaaminen (edes villieläimen vaistoilla niitä ei saa kiinni!)
• Kallen kanssa leikkiminen
• Jäniksen papanoilla herkuttelu
• Nukkuminen!
• Mansikkajäätelö
• Mutsin sylissä ulkoilu (Kalle EI oo ainoo vauva!)
• Ydinluukiekon järsiminen
• Metsälenkit

 

Rankka työpäivä

Perjantai 24.7.2009 klo 21:07 - Sulo

Jeeee! Tänään oli IHANA päivä! Ilahduin, kun mutsi aamulla kutsu ovella mut mukaan....töihin! Kalle jäi kotiin. Oon ottanut tavaksi tehdä ison pökäleen Esplanadin puistoon. Se on jotenkin niin tylsä paikka muuten. Toimistolla piti tarkistaa mestat ja just kun meinasin alkaa chillailemaan, niin hissistä ilmestyi MUMMO! Siis MUN mummo! Hypähtelin ilosta ja pusutin mummoa kunnolla.

Käytiin sitten kolmistaan puistossa lounaalla ja treffasin ekaks kolme jotain japanese chinejä, tyttöjä. Ja puistossa sellasen ihanan nuoren neitosen, joka olis halunut alkaa leikkimäänkin. Mä en vaan jaksanut. Sitäpaitsi silmäilin jo seuraavaa, sellasta ruskeeta mimmiä. Aika jees lounastauko, vaikka tarjoilu olikin skeidaa. Mutsi yritti tarjota jotain einestä! Join vettä ja järsin ydinluuta. Ei ollu nälkä.

Kotimatka oli aika tuskasta, oli niin kuuma autossa. Parasta oli se, kun jäätiin bussista pois ja mentiin puistoon. Ja pian sinne tuli Kalle! Ihana jälleennäkeminen ja veljellistä riemua. Ollaankin koko ilta telmitty. Kalle kerto, että sitä pelotti kovasti ilman mua. Oli itkeskellyt ulkona ja mummillakin (sikamaista, että pääsi sinne!) ja pelännyt jopa Leoa!!!! Eli, on se vaan ihan pentu vielä, esittää vaan kovanaamaa.

Mutsi huomasi mun hännässä olevan ison rastan. Huomenna siistitään vihdoin turkkia taas. Se on ihan kivaa touhua, kun aina saa palkintonameja, kun ei lähde karkuun. Tai tulee takas.

Kaverit, pakko todeta: tänään on ollut hyvä päivä!

Sulo ja mä

Torstai 23.7.2009 klo 21:14 - KALLE

MOI!

Sulo oli päivällä taas depiksessä. Sitten mutsi vei sen seikkailuretkelle, mut mä en päässyt mukaan. Ne oli tunnin metsässä ja kallioilla ja Sulo löysin jonkin uuden reitin. Vähän olin kade. Mutta Sulo tuli kotiin tosi iloisena ja me leikittiin sen jälkeen pari tuntia putkeen. Se homma meni ihan villiksi. Mä huusin ja kiljuin ja murisin ja jahtasin Suloa ja Sulo jahtas mua. Hassuu, että se on mua niin paljon läskimpi. Nyt nukuttaa ja näköjään Suloakin. En uskalla vielä mennä sen viereen nukkumaan, mutta aamulla herätän aina veljen. Ei se siitä tykkää, mutta mitäs ei sano mitään...oma syy!

Mä purin tänään johtoa, vaikkei kai sais.

Sulo söi mun baby-ruuat.

Pissasin matolle.

Hyvää yötä, sanoo mutsi mulle ja mä Sulolle ja Sulo sulle!

Laiska päivä

Keskiviikko 22.7.2009 klo 16:38 - Sulo

Howdy!

Aika löysä päivä. Aamulla jo väsytti tosi paljon. Kalle herätti mut monta kertaa aamuyöstä ja kun vihdoin sain mutsin hereille ja nostamaan mut sänkyyn, niin mun selkä oli ihan kuuma ja kuolassa, siis Kalle oli pomppinut mun päällä niin pitkään. Ei siis mitään rapotoitavaa tässä päivässä. Tosi laiskasti oon jaksanu leikkiä, vaikka Kalle yrittääkin hyökkäillä.

Kalle on tähän mennessä:

• katkaissut yhden johdon ja purrut muitakin (miksei saanut säkäriä?!)
• pissannut joka paikkaan
• varastanut mun kaikki lelut
• herättänyt mut sata kertaa

Mutta arvatkaa nauroinko sisäisesti, kun kuulin mutsin kertovan seuraavaa: Kalle nukkuu öisin vessassa. Mutsi meni yöllä vessaan ja silitteli Kallea, joka selällään nautti silittelystä. Siinä itsekin unisena mutsi bongas kädellä Kallen napatyrän ja kauhistu, miten se onkin "iso". Ja paino sitä sisään, niinkun neuvottu. Kalle aika hyvin kesti sen, mutta vinkas vihdoin.

HEHEHEHEHEHEEEE! Se oli oikeesti Kallen pippeli!

Mutsi on ihan SUPER!

Elämää broidin kanssa

Tiistai 21.7.2009 klo 20:32 - Sulo

Kalle on aika outo tapaus. Jos mä oon Beck niin Kalle on Gunvald. Jos mä oon Tarzan, Kalle on apinalauma. Jos mä olen merenneitopatsas, Kalle on vuoristorata.

Se oman pissan litkimimen ällöttää mua, onneks se maisto kakkaa vaan kerran. En tajuu, miksi sen pitää varastaa KAIKKI mun jutut. Kun me molemmat saadaan siankorvat, täytyy sen jemmata omansa allensa ja pölliä mun herkku omaksi puruleluksi. Tai kun saatiin omat perhoslelut, niin se vei ne molemmat piiloon! Jotenkin se on ihan vajakki, silleen huonossa mielessä.

Mutta toisalta, sen kanssa on tosi nastaa kirmata kedolla ja painia. Ja päikkäreillä mä annan sen tulla mun luolaan nukkumaan viereen. Yöllä se onneks nukkuu vessassa (sekin vielä!), eikä tunge viereen. Paitsi kukonlaulun aikaan, mikä on tosi rasittavaa - mä kun haluaisin nukkua pidempään. Joo, ja se seuraaminen...imartelee tietenkin, vaikka selvästi se yrittää matkia mun tekemisiä ja sitten päihittää mut. Ei onneks vielä onnaa, mutta katotaan myöhemmin. On se pippurinen!

Kivaa on se, että kun jäädään kahdestaan kotiin, niin me tehdään juttuja yhdessä ja oikeestaan nukutaankin yhdessä. En jaksa enää ees mennä odottamaan mutsia ovelle, edes kun ovi käy. Meillä on jätkien omat jutut!

Mua ei oo kutittanutkaan enää niin paljon Kallen tulon jälkeen. Tosin ruokavalio on aika erilaista. Puuroa mä en syö (rahvasta), mutta riisimössö on hyvää ja mahapullat ja vihannekset. Ja voita ja öljyä tietenkin kaiken kanssa! Ihan periaatteesta tietty oon välillä syönyt Kallen vauvanapsut kiposta, mutta aika vähän kuitenkin semmosta kuivamuonaa on mennyt.

Ai niin, mummo kävi tänään!!! Oli tosi ihanaa nähdä mummoo, se toi mulle uuden hiiren! Ja Kallelle samanlaisen, mutta pienemmän - asiaa! Kallekin tykkäs mummosta, mutta mä sain enempi huomiota. Mummo rocks!

Kuulumisia

Maanantai 20.7.2009 klo 21:23 - Sulo

Tervehdys!!

Päivitän pikasesti kuulumiset - en oo oikein etinyt kirjotella, kun Kalle on vienyt aikani 100%:sti. Sitä pitää vahtia, kytätä, olla mustis sille ja leikkiä villisti, siis tuskin ehdin nukkua välissä!

Alkaa siis vähitellen olemaan kivaa tyypin kanssa. Kävin tänään lääkärissä ja siellä ei oo ennen kuultu, että pikkupentu komentaa isoa koiraa, mut mä sanoin, että näin meillä kuitenkin on. Mulla on kuulema ainutlaatuisen pitkä pinna!

Sain siis rokotukset ja mut tarkastettiin kulkusista korviin. Kaikki kunnossa, paitsi että oon tosiaan allergikko. Paino 6,65 kg ja ei tippaakaan ylimääräistä rasvaa!! Mä olen lihaksikas, komea uros.

Keksin muuten vertauskuvan mulle ja broidille, pätee ulkonäköön ja temperamenttiin. Me ollaan koiramaailman Lipponen ja Berlusconi!

Öitä, kamut!

Töitä pukkaa!

Perjantai 17.7.2009 klo 14:09 - Sulo

Tänään on taas ollut työpäivä! Pääsin mutsin mukana toimistolle ja vähänkö on ollut ihanaa! Bussimatka keskustaan oli vähän ikävä, en suostunut makaamaan viileäpeiton päällä ja mutsi ihmetteli, että bussissa löyhkää virtsa. No, se kusenhaju tuli siitä mun peitosta - se tyhmyri ei oo aikasemmin huomannu sitä, kun ei oo käytetty peittoa sitten kesäleirille menon! Ne tyypit siellä merkkas mun taikaviitan!!! Tajuutteko!!! Mä tarviin UUDEN!

Mutsi yritti pestä taikaviittaa töissä, mutta eihän se lemu lähde millään pois....kuulema tosi noloa mennä dösään sellasen hajupommin kanssa. Mä siis todellakin saan uuden, mut voisin kyllä ottaa sellasen viileäpannankin.

Töissä on ollut ihan "ok". Pääsin ikkunalle ja tuntui, kuin olisin ollut tuulisella kalliolla. Onneks mutsi piti kiinni! Se oli vähän jännää. Mutsi halus myös leikkiä ja juoksi mua karkuun piilosilla kerrosta ympäri. On se hassu! Onneks mä löysin sen aina, kun sen nauru kuulu kulman takaa! Vähänks pistin tassua toisen eteen! Lounaalla kävästiin puistossa ja leikin puolivuotiaan mäyrisgimman kanssa, Lisäksi vähän stalkkasin picnic-ihmistä, mutta ei se antanut mitään herkkuja.

Nyt vähän ramasee, mun hengitys rohisee ja maanantaina taas yritys mennä eläinlääkärille. Jospa se keksis mulle vähän virkistystä! Muutakin kuin laihiksen. Meikäjätkä alkaa nyt päikkäreille, heippa!

 

Shitballs & salad

Torstai 16.7.2009 klo 13:43 - Sulo

Jee! Tralalalaaa!

Ollaan leikitty Kallen kanssa vimmatusti. Ensin sisällä ja sitten ulkona. Päästiin taas puistoon kirmaamaan apilakedolle...aaah, niitä tuoksuja! Ja tarkoitan siis tietenkin jäniksen papanoita! Kalle aluksi laidunsi, söi siis apiloita. Raukka ei tajunnut ideaa, mutta mä näytin ja hyvin lähti sekin jauhamaan papanoita. Söi sitten vuorotellen papanan ja nurtsia. Terveellinen lounas!

Mä tykkään leikkiä tosi paljon ja uskon, että ehkä mun vyötärökin tulee näkyviin jossain vaiheessa. Innostuin vähän kampittamaan Kallea kotimatkalla ja kotonakin, eli edistyn asian suhteen. Kävi vaan niin, että kaadettiin pieni kolmijalkainen pöytähökötys ja se veti molemmat hiljasiksi.

Jälkkäriksi saatiin kotona riisiä jollain lihakastikkeella, mulle tarjoiltiin terassille eli ikkunalaudalle ja Kalle syö lattialla. Asetelma alkaa olla kohdillaan. Jepjep! Hyvä fiilis koiralla tällä, eipä harmita mikään just nyt! Päikkäreiden paikka ja sitten aletaan odottelemaan rattaita kotiin...

(to be continued)

No niin, mutsi tuli kotiin! Se toi meille rattaat ja oltiin jo niissä kyydissäkin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä me siis ollaan tuolla verkon takana piilossa. Rattaat ovat tilavat, mahdutaan siis kumpikin kyytiin. Mutta renkaat ovat tosi huonot, ihan lelut. Kamala tärinä ja rotisko ei edes kulje suoraan...mutsi aikoo palauttaa ne. Ihan sama mulle, kivahan se oli olla limusiinissa, mutta kävely+syli combo sopii mulle myös. Ja jos mua ei jaksa kantaa, niin sit tarvii treeniä!

Kotona saatiin ydinluusiivut, mutsi oli ostanut sellaisetkin. Tehän tiedätte, että kyseinen tuote on mun suurinta herkkua. No, en suostunut syömään, kun Kalle söi omaansa liian lähellä. Jotenkin kai pelkäsin...vaikee selittää. Kun pääsin sohvalle, suostuin hiukkasen järsäsemään, mutta vain vähän. Muutenkin piti vähän mutsille näyttää surusilmiä ja olla "down", vaikka sen saapumiseen asti olinkin pitänyt hauskaa. En halua laskea sitä liian helpolla syyllisyyden taakasta - sitäpaitsi mä haluan uudestaan mukaan töihin!

Aye! Aye!

Keskiviikko 15.7.2009 klo 20:21 - Sulo

Mä pirisistyin tänään niin paljon, etten sitten pystynytkään masentumaan kotona kuin ehkä puoleksi tunniksi. Sen sijaan aloitin leikkimään Kallen kanssa!!! Mutsi yritti ottaa vähän kuvia, mutta sai vaan muutaman ja monta kuvaa olkkarista ilman meitä, kun me oltiin jo kirmattu muualle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaikenkaikkiaan tänään on ollut HYVÄ PÄIVÄ! Alkaa depis helpottamaan ja elämä taas maistumaan! Kallekin on ihan okei.

toimistopeke

Keskiviikko 15.7.2009 klo 12:36 - Sulo

Heippa kamut!

En eilen jaksanut kirjottaa. Iski niin karmee depis. Tai siis depis syveni, pitäis kai sanoa. Löntystelin vaan pää painuksissa nurkasta toiseen, kun Kalle auko päätään.

Mutta se oli eilen se! Nimittäin tänään mutsi otti mut mukaan töihin!!! MUT! Ei Kallea! Me mentiin bussilla ja sain tietty bussiherkkuja, kuten aina. Espalla oli tosi paljon tuoksuja ja merkkailin pylväitä ja roskiksia ihan urakalla. Sitten kun päästiin mutsin duunin ulko-ovesta sisään, näin jotain karmivaa! Patsas! Iso mies! Paikallaan! Uhkaavasti! Kaikki se talvinen kauhu palautui mieleen ja päässä jyskytti vain yksi sana: LUMIUKKO! Mutta en saanu ulko-ovea auki, vaikka yritin hanukkaan. Mutsi kantoi sen patsaan ohi ja onneks kuristava tunne katos hississä. Tutkailin innokkaasti joka nurkan mutsin työpaikalla, join vettä omasta retkikaukalostani ja hypin ilosta! Ihan totta! Jotenkin palauduin takas omaksi itsekseni. Leikittiin vähän kurrellakin, vaikken pystynyt kantamaan sitä hiuksista, niinku aina aikasemmin, kun ne hiukset haisi ihan Kallen kuolalta. Mutta kivaa oli!

Lounastauolla kävästiin ulkona, toisessa puistossa. Siellä näin pari city-kaveria, mutta ei ne olleet musta kiinnostuneita, ellei se toinen olis sit halunut nylkeä mut tai jotain. Mutsi tarjos mulle picnic-eväinä lihapullia ja tietty retkipullo oli mukana. Erinastaa! Mä kyllä väsyin niin pahasti, että liftasin takas toimistolle. Siellä vaadin tarkistamaan ikkunalaudan, että onko se yhtään samanlainen kuin kotona.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Okei, nyt on pakko alkaa vetämään lonkkaa, on sellaset turkikset silmillä, että niitä vois luulla vaikka karvanakeiksi, jos ei tietäis kyseessä olevan mun luomet! Yritän siis pötkötellä nyt vähän, sillä kuulema pääsen Stockan eläinosastolle töiden jälkeen, jos olen reipas. Aion siis olla, superreipas suorastaan!

Heippa!

Leikkipäivä

Maanantai 13.7.2009 klo 18:09 - Sulo

Aamusta on fiilarit parantuneet. Me käytiin ulkona Kallen kanssa monta kertaa ja tässä taas kuvasarja tapahtumista. Eli ensin kierrettiin metsälenkki, mä johdin joukkoa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Sitten päätin kaivaa ison kuopan tassuilla ja kuonolla. Näytin vähän Kallelle miten isot pojat sen tekee....totta puhuen, tää oli mun eka oma kuoppa! Aiemmin oon vaan katsonut, kun Leo kaivaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Seuraavaksi alettiin leikkimään.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Eiköhän nuo kuvat riitä kertomaan, että kivaa oli! Riehuttiin ja juostiin yli puoli tuntia putkeen. Kyllä sen jälkeen väsytti, kun oltiin kävelty se lenkkikin alkutreeniksi. Kalle tietty liftas osan matkasta.

Mutsi tuli sitten yllättämään meidän nurtsilta ja sehän aina vitsailee...eli siis "säikäyttää" mut mielellään. Joskus se menee piiloon nurkan taakse jä mä meen ansaan. Mutta yleensä en säikähdä, vaikka esitänkin sekunnin verran sen mieliksi. Se on hauskaa! Nyt mutsi siis tuli yllättämään meidät ja mä vaan ilahduin (en jaksanut ees teeskennellä), mutta Kalle sai hepulit. Se haukku ihan käkenä ja pussas sit äiskää. Aika hermoheikko kaveri.

Jepu, eli ulkona meillä oli tosi hauskaa ja melkein jo voisin kehua broidia, mutta sitten "se" taas alkoi, sisällä. Se saa raivareita mulle ja yrittää nokittaa. Mä en vieläkään osaa reagoida hyökkäyksiin kuin pasifistisella paikalta poistumisella. Onneks sain uuniomelettia lohdutukseksi. Sai Kallekin. Siinä oli paprikaa, valkosipulia ja sieniä. Söin koko lautasellisen, vaikka mua punkeroksi nykyään kutsutaan. Ja ahmatiksi. Totean vain, olen äitiini tullut.

Kalle on ärsyttävä!

Maanantai 13.7.2009 klo 8:56 - Sulo

Kalle itki taas yöllä, mutta onneks vähemmän kuin edellisenä. Se on tosi ärsyttävä pikkujätkä! Yrittää nylkyttää mua, murisee ja hyökkäilee aina välillä, varsinkin kun tulen ulkoa sisälle. Ja sitten yrittää kuitenkin tulla välillä viereen. Ahdistava tyyppi!

En tiedä voinko mä tottua tälläiseen. Koti ei oo enää koti, kun täällä haisee Kallen kusi joka paikassa ja en saa yhtään olla rauhassa. Eikö mutsi tajua, että taiteiljat kaipaavat toisinaan yksinäisyyttäkin! Pyysinkö mä veljeä, hä?! En pyytänyt!!!

No, juostaan nyt sit vähän kierrosta yhdessä, mutta ei me silti kamuja olla, ei todellakaan, Kalle!

Kuvakertomus

Sunnuntai 12.7.2009 klo 18:55 - Sulo

Okei, pikkujätkä tuli meille.

 

 

 

 

 

 

 

 

Mua väsytti vielä kesäleirin jäljiltä ja pikkujätkä vaan lisäsi väsymystä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mutta onneksi mulla on rentoutumiskeinoni.

 

 

 

 

 

 

 

 

Sillä välin Kalle tietenkin hommailee omiaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

Mutta ollaan me jo tehty jotain kimpassakin. Meillä on yhteinen mielenkiinnon kohde: rapiseva kassi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Meikäläinen vielä mököttää, mutta musta mini-me toivottaa iloista iltaa.

Väsyttää

Sunnuntai 12.7.2009 klo 13:29 - Sulo

Terve kamut!

Kuulkaa, jos joku haluaa pienen mustan karvapallon, niin täällä olis. Pikaiset yhteydenotot mutsilta salaa, please!

Kalle itki yöllä, kakkas mun pedin viereen ja vaelteli ympäriinsä. Onneks ei yrittänyt mun viereen - katsoin sitä niin kylmästi ennen nukkuma-aikaa, että viesti meni perille.

Sain kuiteskin nukuttua yöllä aika kivasti olosuhteet huomioon ottaen (reviirin menetys, alituinen häirintä jne) ja aamulla olo oli jo vähän parempi. Yhä siis surumielisenä välttelin Kallea ja jatkoin ignooramista ja jäämiehen käytöstä. Sitten mut yllytettiin leikkiin ja vahingossa innostuin sitten Kallenkin kanssa kirmaamaan ympäri asuntoa. Myönnän, kivaa oli. Sen jälkeen oon jatkanut viileää käytöstä, mutta vähemmän ehdottomasti. En mä vieläkään voi siis näyttää mitään tunteita tunkeilijaa kohtaan, mutta naamalla ei ole enää ihan niin kurja ilme.

Kävin aamulla mutsin kanssa kahdestaan kaveritapaamispaikalla, mutta siellä ei ollut ketään! Kamalaa! Nyt täällä on todella autioita, ihan kuin mä ja Kalle oltais ainoot koirat koko saarella! Mummi kävi äsken kylässä ja sain mutsilta jätskiä. Kalle ei saanut. Aatelkaa tätä - se tyyppi ei osaa kerjätä! Buahahahaaa! Harkitsin jo opettamista, mutta en kyllä vielä pysty. Mun täytyy saada edetä omilla ehdoillani, vaikka pentu ärsyttävästi onkin kokoajan naamassa kiinni.

Mökötystä, haikeutta ja inhoa Lauttasaaressa. Veljesrakkaus on tällä hetkellä yksipuolista.